Kaikki seuran tiedotus on siirtynyt uusille sivuille eikä tätä sivua enää päivitetä. Aikanaan tämän sivun osoite www.sosiaalipedagogiikka.fi muuttuu uusien sivujen osoitteeksi.

Tänä vuonna palkinnon sai Tiina Kurosen ansiokas ja otteeltaan sosiaalipedagoginen amk-perustutkinnon opinnäytetyö Orimattilan hyväntekeväisyysyhdistys ry:n toiminnan kehittäminen käyttäjälähtöisesti yhteissuunnittelun keinoin, joka on tehty Lahden ammattikorkeakoulussa sosionomi amk -tutkintoon, sosiaalipedagogisen aikuistyön linjalle.

Tuomareina toimivat Raija Väisänen, yliopistonlehtori (emerita) Itä-Suomen yliopistosta ja VTT Antti Maunu. Tuomarit kirjoittivat arvioinnissaan näin:

“Tiina Kurosen opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja liittyy sosiaalipedagogiseen keskusteluun. Se on perusteellinen kartoitus ruoka-avun, hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden taustakeskusteluista. Opinnäytetyössä on hyödynnetty aiheeseen liittyvää uusinta tutkimusta. Palvelumuotoilun viitekehyksen valinta toiminnan kehittämiseen on sosiaalipedagogisesti kiinnostava. Palvelumuotoilun menetelmä toimii hyvin, se on dokumentoitu perusteellisesti, ja sillä saavutetut tulokset ovat vahvoja. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu prosessin eri vaiheissa onnistuneesti. Työn panos ja anti tarkastellun toiminnan kehittämiselle on hyvä. Kokonaisuus on tasapainoinen, kaikki opinnäytetyön osa-alueet tukevat toisiaan.”

Palkittu työ on luettavissa sosiaalipedagogiikka.fi-verkkosivulla: http://www.sosiaalipedagogiikka.fi/opinnaytepalkinto/.

Ensi vuoden opinnäytepalkinto jaetaan keväällä 2021 Porissa järjestettävillä Sosiaalipedagogiikan päivillä. Silloin vuorossa ovat yliopiston pro gradu -tutkielmat. Palkintoehdokkaiksi voi esittää vuosien 2019 ja 2020 aikana hyväksyttyjä pro graduja. Palkittavan työn teemaa ei ole rajattu, mutta sen tulee olla lähestymistavaltaan sosiaalipedagoginen, eli:

• työssä tarkastellaan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä
• se liittyy selkeästi sosiaalipedagogiseen keskusteluun tai
• se tuo esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja/tai käytäntöä kiinnostavalla ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla.

Lisätietoja

Elina Nivala
puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
elina(at)nivala.net
puh. 040 595 1169

– Emme halunneet perua konferenssia, sillä koemme sosiaalipedagogiikan hengessä, että etenkään nyt meidän ei pidä kokonaan eristäytyä toisistamme vaan hyödyntää yhteysteknologian mahdollisuuksia mahdollisimman täysipainoisesti, sanoo sosiaalipedagogiikan päivien järjestelyissä mukana oleva yliopistonlehtori Sanna Ryynänen Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta.

Tilaisuus toteutetaan avoimena verkkokonferenssina, johon on vapaaehtoinen osallistumismaksu. Päivitetty ohjelma ja linkki verkkokonferenssiin julkaistaan alkuviikon aikana Sosiaalipedagogiikan päivien nettisivuilla osoitteessa: www.sosiaalipedagogiikka.fi.

Uusi toteuttamistapa sopii myös konferenssin teemaan. Koronakriisin rinnalla elämme yhä syvenevän ekologisen kriisin ja samalla kasvavan ekologisen tietoisuuden aikaa. Ekologisten kysymysten huomioiminen edellyttää myös kasvatuksen ja inhimillisen hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivän työn perustusten ravistelua ja uudelleenajattelua. Ekososiaalisen ajattelun mukaan ekologiset ja sosiaaliset ilmiöt sekä ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa. Yksilöllinen ja yhteiskunnallinen hyvinvointi kietoutuvat maailmanlaajuisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin ja ekologisen kestävyyden rajoihin. Konferenssin pääpuhuja on alan keskeinen suomalainen asiantuntija, professori Veli-Matti Värri.

Verkkokonferensseilla on kysyntää

Verkossa toteutettava Sosiaalipedagogiikan päivät on järjestäjiltä myös kokeilu siitä, miten kokonainen tieteellinen tapahtuma pääluentoineen, alan tutkimusta esittelevine työryhmineen ja vapaamuotoisemman keskustelun hetkineen kääntyisi verkkokonferenssiksi. Aikaa muutostyöhön on ollut vähän. Tavoitteena on kuitenkin toteuttaa osallistujilleen antoisa ja täysipainoinen konferenssi, jossa ei ole unohdettu myöskään yhteisiä kahvitaukoja ja keskusteluja.

Työryhmä joutuu varautumaan teknisten ongelmien mahdollisuuteen – jopa todennäköisyyteen.

– Verkko-opetus ja -tapaamiset ovat lisääntyneet yhtäkkiä huomattavasti Suomessa ja koko maailmassa. Palvelujen kapasiteetti on sen vuoksi koetuksella. Työskentelemme tällä hetkellä erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen parissa, ja etsimme parasta mahdollista ratkaisua konferenssin toteuttamiseen, Sanna Ryynänen sanoo.

Verkkokonferenssitoteutukseen on koronaviruksen myötä siirtynyt myös esimerkiksi AERA eli American Educational Research Association. Sosiaalipedagogiikan päivien järjestäjät toivovat, että onnistuessaan tällaiset kokeilut tuovat verkossa toteutettavat konferenssit myös laajemmin käyttöön yhteiskunta- ja muiden tieteiden alalla kansallisesti ja erityisesti kansainvälisesti. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä yhä useampi akateeminen asiantuntija harkitsee entistä tarkemmin lentopäätöksiään. Maata pitkin matkustaminen on monesti hyvä vaihtoehto mutta ei ole aina aikataulusyistä mahdollista. Verkkokonferenssien lisääminen voi pitää yllä mahdollisuutta konferensseissa tapahtuvaan kansainväliseen tieteelliseen ajatustenvaihtoon silloinkin, kun matkustaminen paikan päälle ei ole mahdollista tai mielekästä.

Konferenssin järjestävät Suomen sosiaalipedagoginen seura ry, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos.

Lisätietoja:

Elina Nivala, puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
elina.nivala(at)uef.fi, 050 465 9681

Sanna Ryynänen, sosiaalipedagogiikan ma. yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
sanna.ryynanen(at)uef.fi, 040 355 2639

Erja Anttonen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion kampus
erja.anttonen(at)humak.fi, 0400 349 245

Sosiaalipedagogiikan päivien järjestelytoimikunta ja Suomen sosiaalipedagoginen seura ry ovat seuranneet viime viikkoina tiiviisti koronavirustilanteen kehittymistä. Nyt tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että järeämmät viruksen leviämistä estävät varotoimet ovat tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja. Samalla olemme etsineet ratkaisuja siihen, että päiviä ei tarvitsisi kokonaan perua.

Olemme päättäneet toteuttaa vuoden 2020 sosiaalipedagogiikan päivät verkkokonferenssina. Pyrimme muuttuneesta tilanteesta huolimatta toteuttamaan päivien ohjelman mahdollisimman täysipainoisesti, verkkototeutuksen sallimissa rajoissa. Esimerkiksi tutkimustyöryhmät toteutetaan suunnitellusti. Joitakin muutoksia joudumme kuitenkin ohjelmaan käytännön syistä tekemään. Julkaisemme päivitetyn ohjelman aikatauluineen ensi viikon alussa päivien nettisivuilla http://www.sosiaalipedagogiikka.fi/sosiaalipedagogiikan-paivat-2020/. Silloin tiedotamme myös verkkototeutuksen käytännöistä.

Toivomme, että saamme tässä poikkeuksellisessakin tilanteessa mahdollisimman suuren joukon kuulemaan ja yhdessä pohtimaan ekososiaalisen sivistyksen ja vastuun teemoja. Verkkokonferenssi ei korvaa kasvokkaisia tapaamisia ja keskusteluja, mutta teemme järjestelytoimikunnassa kaikkemme, että näistäkin sosiaalipedagogiikan päivistä tulee osallistujille antoisa kokemus. Koemme, sosiaalipedagogiikan hengessä, että etenkään nyt meidän ei pidä kokonaan eristäytyä toisistamme vaan hyödyntää yhteysteknologian mahdollisuuksia mahdollisimman täysipainoisesti.

Olemme päättäneet, että verkkokonferenssi toteutetaan kaikille avoimena tapahtumana. Koska tässäkin muodossa toteutettuna päivien järjestämisestä on jonkin verran kustannuksia, on päiville vapaaehtoinen osallistumismaksu, jonka voit maksaa Suomen sosiaalipedagoginen seura ry:n tilille (ks. http://www.sosiaalipedagogiikka.fi/ilmoittautuminen-paiville/). Jo maksetut osallistumismaksut palautetaan, jos osallistuja niin toivoo. Lisätietoja tästä voi kysyä sähköpostitse: elina(at)nivala.net.

Pahoittelemme mieliharmia ja mahdollisia turhia matkakustannuksia, joita aiheutuu siitä, että päiviä ei pidetä Kuopiossa. Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni osallistuu verkkokonferenssiin nyt, kun maantieteelliset etäisyydet eivät rajoita osallistumista. Toivotamme tervetulleeksi esityksiä seuraamaan ja keskustelemaan myös ne, jotka eivät ole päiville ilmoittautuneet.

Lisätietoja:

Tänä vuonna palkinnon sai kaksi ansiokasta otteeltaan sosiaalipedagogista pro gradu -tutkielmaa:

• Tuula Koistisen pro gradu -tutkielma Ihmiset kasvattavat toisiaan pohdiskellessaan maailmaa – Paulo Freiren tiedostamisen ja dialogin käsitteet globaalikasvatuksen jäsentäjinä, joka on tehty Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa sosiaalipedagogiikan pääaineeseen
• Erika Sirénin pro gradu -tutkielma Kehitysvammaisten luetun ymmärtäminen tarinana selkokielen teoriakirjoissa – kriittinen diskurssianalyysi ekskluusiosta ja inkluusiosta, joka on tehty Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella erityispedagogiikan pääaineeseen.

Lisäksi tuomaristo halusi myöntää kunniamaininnan Päivikki Rapon pro gradu -tutkielmalle “You can’t live only eating and then sleeping, you have to do something.” Etnografinen tutkimus kansalaisena toimimisesta vastaanottokeskuksen arjessa, joka on tehty Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa sosiaalipedagogiikan pääaineeseen.

Tuomareina toimivat Ellinor Silius-Ahonen, Fil.dr., överlärare emerita, Arcada, sekä Rauno Huttunen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto. Tuomarit kirjoittivat arvioinnissaan näin:

• ”Olemme päättäneet jakaa opinnäytetyökilpailun ensimmäisen palkinnon kahdelle työlle (eli jaettu ensimmäinen palkinto kahden työn kesken). Teimme tämän päätöksen yksimielisesti, koska katsomme että työt ovat yhtä ansioituneita, mutta molemmat omalla erilaisella tavallaan.
  Sirénin pro gradu -työ on tieteellisesti korkealuokkainen. Työn vahvuuksia ovat kirjoittajan syvä ymmärrys teoriapohjasta ja johdonmukaisesti tehty kriittinen diskurssianalyysi. Keskeiset käsitteet, ekskluusio ja inkluusio, sekä toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuviin asenteisiin liittyvät arvot perustuvat implisiittisesti sosiaalipedagogiikasta johdettuihin päätelmiin ja antavat työlle vahvan sosiaalipedagogisen pohjavireen.
  Koistisen pro gradu -työ johdattelee lukijan sosiaalipedagogiikan ytimeen. Kattavan käsiteanalyysin avulla saavutetaan työn tavoite eli globaalikasvatuksen perusta. Kirjoittaja on käynyt dialogia Freiren tekstien kanssa selventääkseen laajasti, kuinka Freiren ajatuksia voi soveltaa globaalikasvatuksessa.”

Kaikki palkitut työt ovat luettavissa sosiaalipedagogiikka.fi-verkkosivulla täällä.

• opinnäytetyön käytännön toteutuksen kuluihin (esim. aineistonkeruusta tai kehittämisprojektin toteutuksesta aiheutuvat kulut)
• kotimaisen tai kansainvälisen konferenssin tai vastaavan tapahtuman osallistumiskuluihin, jos on oma sosiaalipedagogiikkaan liittyvä esitys tapahtumassa
• muuhun luonteeltaan käytännölliseen tai tieteelliseen sosiaalipedagogiseen toimintaan

Kohdeavustuksen saamisen kriteerinä on, että avustettava toiminta on lähestymistavaltaan sosiaalipedagoginen ja se tuo esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja/tai käytäntöä kiinnostavalla ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla.

Hakuaika on jatkuva. Katso lisää.

Opinnäytepalkinnon saajaksi voi ehdottaa amk-perustutkinnon ja ylemmän amk-tutkinnon opinnäytettä, joka on hyväksytty 1.1.2017–31.12.2017 Suomessa. Ehdotuksia voi tehdä 2.2.2018 klo 16 saakka. Katso lisätietoja.

Evästykseksi ja innoitukseksi: Opinnäytepalkinnon tuomareiden ajatuksia sosiaalipedagogiikan opinnäytetöistä ja niiden arviointiprosessista

Raija Väisänen ja Tapio Salomäki:

Toimimme sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon tuomareina vuosina 2016 ja 2017. Tehtävä oli molemmilla kerroilla sekä vaativa että antoisa. Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon yleiset arviointikriteerit ohjasivat, mihin arviointiprosessissa tulisi kiinnittää huomiota. Yleisenä periaatteena oli opinnäytetyön sosiaalipedagoginen lähestymistapa. Lisäksi opinnäytetöiden odotettiin tarkastelevan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä, liittyvän sosiaalipedagogiseen keskusteluun ja tuovan esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja käytäntöä kiinnostavalla, mutta myös uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla. Kaikissa vuonna 2017 sosiaalipedagogiikan palkinnon saajiksi ehdotetuissa opinnäytetöissä oli tunnistettavissa arviointikriteerien keskeisiä painopistealueita.

Sosiaalipedagoginen lähestymistapa voi saada monenlaisia tulkintoja ja se toi haasteita myös opinnäytetöiden arviointiprosessiin. Peruskäsitteiden eli sosiaalisen ja pedagogisen ilmeneminen eri muodoissaan tarjosi yhden lähtökohdan tarkastella opinnäytetöitä. Muita keskeisiä käsitteitä arvioitavissa opinnäytetöissä olivat esimerkiksi yhteisöllisyys, osallisuus, toimijuus, luovuus, vuorovaikutuksellisuus, dialogisuus ja kommunikatiivinen toiminta. Käsitteiden eteenpäin jäsentäminen ja sen myötä uuden teoreettisen tiedon muodostaminen on tieteellisen tutkimuksen yhtenä tehtävänä. Kiinnitimme arviointiprosessissa huomiota myös tähän tutkimukselliseen haasteeseen. Esimerkiksi aitoa dialogia ja kommunikatiivista toimintaa koskeva tutkimus vastasi osaltaan tähän haasteeseen. Tutkimusta sävytti vertaileva ote Buberin ja Habermasin ajatuksiin liittyen. Toki muutkin opinnäytetyöt tuottivat sosiaalipedagogiikan alaan liittyvää uutta tietoa. Keskeistä oli, mihin kontekstiin liittyen ja mistä näkökulmasta käsitteitä jäsennettiin ja millaisia kiinnittymispintoja käsitteiden ja käytännön välillä oli tunnistettavissa. Parhaiden opinnäytetöiden esiin nostaminen sosiaalipedagogiikan päivillä vahvistaa teorian ja käytännön vuoropuhelua.

Opinnäytetöiden arviointiprosessissa oli mielessä kysymys, mitkä ilmiöt ovat sosiaalipedagogisesti merkittäviä yhteiskunnassa, jossa tapahtuu koko ajan paljon. Kaikkien opinnäytetöiden aiheet osoittautuivat kuitenkin yhteiskunnallisesti hyvin ajankohtaisiksi. Useista aiheista oli käyty yleistä yhteiskunnallista keskustelua, johon oli liittynyt vahva eettinen lataus. Esimerkkeinä nuorten työllistymiseen, monikulttuuriseen työhön ja naisten päihdekuntoutukseen liittyvät aiheet. Esimerkiksi ihmisten kohtaamisen ja kunnioittamisen sekä yhteisöllisyyden merkitys tuli esiin opinnäytetyössä. Jäi tunne, että oli kuljettu opinnäytetyöprosessissa eettisesti kunnioittavalla tavalla ihmisen matkassa.

Teorian ja käytännön suhde on sosiaalipedagogiikassa keskeistä ja myös siihen kiinnitimme arvioinnissa huomiota. Tarkoitus hyödyntää tutkimusten tuloksia käytännön työn kehittämisessä tai jatkotutkimuksissa oli aiheiden ajankohtaisuuden lisäksi yhteistä arvioitaville opinnäytetöille. Ne tuottivat uutta käytäntöön sovellettavaa tietoa ja joissain töissä sosiaalipedagogista tietoa tarkasteltiin myös suhteessa uudenlaiseen toimintaympäristöön. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden välillä oli erona, että opinnäytetyöprosessit kiinnittyivät ammattikorkeakouluissa käytäntöön ja työelämän kehittämiseen selkeämmin kuin yliopistoissa. Teoreettisia lähtökohtia , ontologisia ongelmia ja metodologisia kysymyksiä käsiteltiin taas laajemmin ja syvemmin yliopistojen opinnäytetöissä.

Arvioitaville opinnäytetöillä oli yhteistä selkeä rakenne. Kiinnitimme arvioinnissa huomiota esimerkiksi opinnäytetyön loogiseen etenemiseen, aiheen lähtökohtiin ja tutkimuskysymyksiin, käsitteellisen viitekehyksen perusteluihin ja rajauksiin, menetelmien ja empiirisen toteutuksen kuvaukseen, tulosten monipuolisuuteen ja niiden hyödyntämiseen, teorian ja käytännön vuoropuheluun sekä arvioinnin ja pohdinnan kriittisyyteen. Kiinnostuksen kohteena oli myös, mitä opinnäytetyössä erityisesti tuodaan esiin ja miten hyvin asian ydin siinä kiteytyy.

Opinnäytetöiden arviointiprosessin aikana heräsi myös opinnäytetyön aiheen ja toteutuksen valintaan liittyviä kysymyksiä. Arviointimme kohteena olleista opinnäytetöistä välittyi kuva, että niiden tekijät olivat paneutuneet aiheisiin hyvin ja ne olivat tulleet heille opinnäytetöinä läheisiksi. Opinnäytetyöprosessit olivat myös johtaneet onnistuneeseen lopputulokseen. Jospa joukossa olisi myös niitä, jotka jatkavat itselleen läheiseen aiheeseen liittyvää tutkimusta edelleen.

Opinnäytetöiden ohjaajien merkitys unohtuu arviointiprosesseissa helposti. Ilman hyvää ja laadukasta ohjausta ei kuitenkaan syntyisi näin ansiokkaita opinnäytetöitä. Onnistuneet opinnäytetyöt myös paljastavat toimivia ohjaajan ja opiskelijan välisiä vuorovaikutussuhteita. On vaativaa olla kanssakulkija ohjausprosessissa. Ohjaajat ovat avainhenkilöitä myös tutkimuksiin liittyvien jatkosuunnitelmien pohdinnoissa.

Kysymys arvioinnin eettisyydestä oli läsnä opinnäytetöiden arviointiprosessin aikana. Arviointiin liittyy erilaisia vallan elementtejä ja subjektiivisiakin tulkintoja, vaikka niitä ei tunnistaisikaan. Opinnäytetöiden aiheet ovat tekijöilleen mutta myös ohjaajille läheisiä, joten merkitystä on sillä, miten kannustavaa tai kriittistä palautetta tuodaan arviointiprosessin päätyttyä esiin.

Sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa julkaistaan sosiaalipedagogiikan teoriaa ja tutkimusta käsitteleviä artikkeleita, sosiaalipedagogisia käytäntöjä käsitteleviä katsauksia, sosiaalipedagogisesti kiinnostavia kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa on julkaistu vuodesta 2000 lähtien, ja julkaisun artikkelit ovat olleet vertaisarvioituja vuodesta 2012. Aikakauskirjalla on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1.

Artikkelit (pituus enintään 5000 sanaa) ovat teoreettiseen analyysiin tai tieteelliseen teoriaan ja sitä tukevaan empiiriseen tutkimukseen perustuvia kirjoituksia. Katsaukset (pituus enintään 2500 sanaa) ovat käytännön työhön ja toimintaan liittyviä, artikkeleita vapaamuotoisempia kirjoituksia. Kirja-arviot (pituus enintään 1500 sanaa) tarkastelevat sosiaalipedagogista ja lähialojen ajankohtaista kirjallisuutta. Puheenvuorot ovat eri tilaisuuksissa pidettyjä sosiaalipedagogisesti kiinnostavia esityksiä, esimerkiksi lektioita. Sosiaalipedagogisen aikakauskirjan toimituskunta arvioi katsaukset, kirja-arviot ja puheenvuorot ja antaa niistä palautteen. Artikkelit käyvät läpi sokkoperusteisen vertaisarvioinnin.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan vuosikirjan 2017 tekemiseen, lähetä lyhyt, enintään 200 sanan kuvaus teksti-ideastasi toimitussihteeri Elina Nivalalle (elina(at)nivala.net) pe 10.2.2017 mennessä. Tekstien valinnasta vuosikirjaan ilmoitetaan viikolla 7. Valmiit artikkelit tulee lähettää toimitussihteerille viimeistään to 13.4.2017. Katsausten ja kirja-arvioiden viimeinen palautuspäivä on su 7.5.2017, puheenvuorojen ti 1.8.2017. Määräaikojen jälkeen saapuneita tekstejä ei huomioida toimitusprosessissa. Vuoden 2017 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja julkaistaan loka-marraskuussa 2017.

• Tasa-arvo ja moninäkökulmaisuus: Seuran toiminnassa ja tilaisuuksissa, esimerkiksi Sosiaalipedagogiikan päivillä ja kouluttajatapaamisissa, sitoudutaan asiantuntija- ja puhujavalinnoissa mahdollisimman tasa-arvoisiin käytäntöihin. Tämä tarkoittaa sukupuolen, ihonvärin, yms. kirjon ja moninaisuuden ottamista huomioon valinnoissa.

• Tiedon avoimuus: Valmistellaan Sosiaalipedagogisen aikakauskirjan siirtymää Open Access -verkkojulkaisemiseen.

• Saavutettavuus: Seuran maksullisten tilaisuuksien hinnat pidetään kohtuullisina ja huomioidaan tilaisuuksien saavutettavuus myös niille, jotka eivät ole palkkatyössä. Esimerkiksi Sosiaalipedagogiikan päivillä otettiin vuonna 2015 käyttöön opiskelijahinnan rinnalle oma hintakategoria muille työelämän ulkopuolella oleville (esim. työttömät, eläkeläiset). Sosiaalipedagogiikan päivillä pyritään aina mahdollisuuksien mukaan järjestämään myös maksutonta kotimajoitusta.

• Esteettömyys: Huomioidaan tilojen esteettömyys seuran tilaisuuksissa entistä paremmin. Selvitetään käytettävien tilojen esteettömyys aina ennen niiden varaamista ja kerrotaan esteettömyydestä tapahtumaviestinnän yhteydessä.

• Maantieteellinen tasa-arvo: Pidetään verkkokokouksia ja kehitetään tilaisuuksien tarjoamista myös verkkovälitteisesti sekä järjestetään Sosiaalipedagogiikan iltoja ympäri Suomea. Pyrkimällä pois Helsinki-keskeisyydestä mahdollistetaan se, että eri puolilta Suomea olevat osallistujat ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa osallistumisen vaatiman ajan ja kustannusten suhteen.

• Ekologisuus: Verkkokokousten ja verkkovälitteisten tilaisuuksien avulla tuetaan ”turhan” matkustamisen välttämistä. Suositaan julkisia kulkuvälineitä matkakustannusten korvaamisessa. Kannustetaan kulloinkin ekologisesti kestävimmän liikennevälineen valintaan, jos se on vain ajankäytöllisesti mahdollista.

• Kestävä ruoantuotanto: Seuran toimintaan liittyvissä ruokatarjoiluissa suositaan lähiruokaa, luomua, reilun kaupan tuotteita / eettisiä tuottajia sekä kasvis-/vegaanista ruokaa.

• Kumppanien eettisyys: Suositaan toimintaperiaatteiltaan mahdollisimman eettisiksi osoittautuneita kumppaneita ja palveluntarjoajia sekä mahdollisuuksien mukaan pieniä paikallisia toimijoita.