Helmikuu
– viikolla 7 Sosiaalipedagogiikan ilta verkossa: aikakauskirjan satoa

Maaliskuu
– 9.3.2022 antirasistinen lukupiiri aloittaa

Huhtikuu
– viikolla 14 Sosiaalipedagogiikan ilta verkossa: aikakauskirjan satoa
– iltapäiväseminaari verkossa teemalla “Suomalaisen sosiaalipedagogiikan historiaa ja tulevaisuudennäkymiä”, sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon jakaminen ja seuran vuosikokous (tai mahdollisesti toukokuussa)

Toukokuu
– Sosiaalipedagogiikan ilta: Sosiaalipedagogiikkaa opinnäytetöissä

Syyskuu
– Sosiaalipedagogiikan ilta: Sosiaalipedagogiikkaa opinnäytetöissä

Lokakuu
– Sosiaalipedagogiikan ilta: aikakauskirjan satoa
– Pedagogitapaaminen (entinen Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen)

Marraskuu
– Sosiaalipedagogiikan ilta: Sosiaalipedagogiikkaa opinnäytetöissä

Lisäksi jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona nautitaan yhdessä Sosiaalipedagogien iltateet.

Alamme myös julkaista verkossa Sosiaalipedagogisen aikakauskirjan vanhoja numeroita, jotka ovat tähän mennessä olleet saatavilla vain painettuina. Aloitamme ensi viikolla numerosta 1/2000.

Kaikesta tästä tiedotamme lisää, kun suunnitelmat tarkentuvat.

Tänä vuonna palkinnon sai Tiina Kurosen ansiokas ja otteeltaan sosiaalipedagoginen amk-perustutkinnon opinnäytetyö Orimattilan hyväntekeväisyysyhdistys ry:n toiminnan kehittäminen käyttäjälähtöisesti yhteissuunnittelun keinoin, joka on tehty Lahden ammattikorkeakoulussa sosionomi amk -tutkintoon, sosiaalipedagogisen aikuistyön linjalle.

Tuomareina toimivat Raija Väisänen, yliopistonlehtori (emerita) Itä-Suomen yliopistosta ja VTT Antti Maunu. Tuomarit kirjoittivat arvioinnissaan näin:

“Tiina Kurosen opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja liittyy sosiaalipedagogiseen keskusteluun. Se on perusteellinen kartoitus ruoka-avun, hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden taustakeskusteluista. Opinnäytetyössä on hyödynnetty aiheeseen liittyvää uusinta tutkimusta. Palvelumuotoilun viitekehyksen valinta toiminnan kehittämiseen on sosiaalipedagogisesti kiinnostava. Palvelumuotoilun menetelmä toimii hyvin, se on dokumentoitu perusteellisesti, ja sillä saavutetut tulokset ovat vahvoja. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu prosessin eri vaiheissa onnistuneesti. Työn panos ja anti tarkastellun toiminnan kehittämiselle on hyvä. Kokonaisuus on tasapainoinen, kaikki opinnäytetyön osa-alueet tukevat toisiaan.”

Palkittu työ on luettavissa sosiaalipedagogiikka.fi-verkkosivulla: http://www.sosiaalipedagogiikka.fi/opinnaytepalkinto/.

Ensi vuoden opinnäytepalkinto jaetaan keväällä 2021 Porissa järjestettävillä Sosiaalipedagogiikan päivillä. Silloin vuorossa ovat yliopiston pro gradu -tutkielmat. Palkintoehdokkaiksi voi esittää vuosien 2019 ja 2020 aikana hyväksyttyjä pro graduja. Palkittavan työn teemaa ei ole rajattu, mutta sen tulee olla lähestymistavaltaan sosiaalipedagoginen, eli:

• työssä tarkastellaan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä
• se liittyy selkeästi sosiaalipedagogiseen keskusteluun tai
• se tuo esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja/tai käytäntöä kiinnostavalla ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla.

Lisätietoja

Elina Nivala
puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
elina(at)nivala.net
puh. 040 595 1169

Tänä vuonna palkinnon sai kaksi ansiokasta otteeltaan sosiaalipedagogista pro gradu -tutkielmaa:

• Tuula Koistisen pro gradu -tutkielma Ihmiset kasvattavat toisiaan pohdiskellessaan maailmaa – Paulo Freiren tiedostamisen ja dialogin käsitteet globaalikasvatuksen jäsentäjinä, joka on tehty Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa sosiaalipedagogiikan pääaineeseen
• Erika Sirénin pro gradu -tutkielma Kehitysvammaisten luetun ymmärtäminen tarinana selkokielen teoriakirjoissa – kriittinen diskurssianalyysi ekskluusiosta ja inkluusiosta, joka on tehty Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella erityispedagogiikan pääaineeseen.

Lisäksi tuomaristo halusi myöntää kunniamaininnan Päivikki Rapon pro gradu -tutkielmalle “You can’t live only eating and then sleeping, you have to do something.” Etnografinen tutkimus kansalaisena toimimisesta vastaanottokeskuksen arjessa, joka on tehty Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa sosiaalipedagogiikan pääaineeseen.

Tuomareina toimivat Ellinor Silius-Ahonen, Fil.dr., överlärare emerita, Arcada, sekä Rauno Huttunen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto. Tuomarit kirjoittivat arvioinnissaan näin:

• ”Olemme päättäneet jakaa opinnäytetyökilpailun ensimmäisen palkinnon kahdelle työlle (eli jaettu ensimmäinen palkinto kahden työn kesken). Teimme tämän päätöksen yksimielisesti, koska katsomme että työt ovat yhtä ansioituneita, mutta molemmat omalla erilaisella tavallaan.
  Sirénin pro gradu -työ on tieteellisesti korkealuokkainen. Työn vahvuuksia ovat kirjoittajan syvä ymmärrys teoriapohjasta ja johdonmukaisesti tehty kriittinen diskurssianalyysi. Keskeiset käsitteet, ekskluusio ja inkluusio, sekä toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuviin asenteisiin liittyvät arvot perustuvat implisiittisesti sosiaalipedagogiikasta johdettuihin päätelmiin ja antavat työlle vahvan sosiaalipedagogisen pohjavireen.
  Koistisen pro gradu -työ johdattelee lukijan sosiaalipedagogiikan ytimeen. Kattavan käsiteanalyysin avulla saavutetaan työn tavoite eli globaalikasvatuksen perusta. Kirjoittaja on käynyt dialogia Freiren tekstien kanssa selventääkseen laajasti, kuinka Freiren ajatuksia voi soveltaa globaalikasvatuksessa.”

Kaikki palkitut työt ovat luettavissa sosiaalipedagogiikka.fi-verkkosivulla täällä.

Suomen sosiaalipedagoginen seura jakoi kolmannen kerran sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon Sosiaalipedagogiikan päivillä Mikkelissä perjantaina 7.4.2017. Palkinto myönnetään sosiaalipedagogiikkaa ansiokkaasti esiintuovalle ja kehittävälle pro gradu -tutkielmalle ja amk-tutkinnon opinnäytteelle. Seura jakaa palkinnon vuosittain.

Pro gradu -tutkielmien sarjassa sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon sai Tapani Kokkonen Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan pääaineeseen tekemästään gradusta Aito dialogi ja kommunikatiivinen toiminta. Täyttä vuorovaikutusta etsimässä. Kokkonen tutki hyvän vuorovaikutuksen ja dialogisen suhteen perustavanlaatuisia tekijöitä analysoimalla Martin Buberin ja Jürgen Habermasin ajattelua. Analyysinsa perusteella Kokkonen määrittelee Buberin aidon dialogin yhteyden hetkeksi, joka ylittää kielivälitteisen vuorovaikutuksen. Habermasin teorian pohjalta hän esittää sanallisesti orientoituneen maailman ja kolmelle erilakiselle tasolle jakautuvan tietoisuuden rakenteen, jonka sisällä on mahdollista saavuttaa hyvä vuorovaikutus. Tutkimuksensa tuloksena Kokkonen kuvaa hyvän vuorovaikutuksen rakentumista sekä kielivälitteisen järjestelmän että luonnollisen aidon dialogin pohjalta, jotka molemmat ovat oleellisia hyvälle vuorovaikutukselle ja samalla koko inhimilliselle hyvinvoinnille.

Palkintotuomaristo kiitti Kokkosen gradun käsitteellisen tarkastelun kattavuutta, joka syventää käsitystä dialogisuudesta.  Tuomariston mukaan työstä syntyy vaikutelma, että vaativa aihe on tutkijalle hyvin läheinen ja että hän on paneutunut siihen perusteellisesti ja syvällisesti. Työ lähettää viestin kasvatuksen ja opetuksen kentälle: dialogi tulisi nähdä kansalaistaitona.

Amk-opinnäytetöiden sarjassa sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon sai Saija Pellikka Humanistisen ammattikorkeakoulun nuoriso- ja järjestötyön koulutusohjelmaan tekemästään opinnäytetyöstä Minäpystyvyydestä mepystyvyyteen. Yhteisöllisyyden mahdollisuusrakenteet asumispalveluyksikössä. Opinnäytetyössä pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksia Asunto Ensin -periaatetta noudattavan asumispalveluyksikön asiakkaiden näkökulmasta. Opinnäytetyön lähtökohtana olivat institutionaalisen yhteisöllisyyden näkökulma ja osallisuuden tarkasteleminen yhteisöllisyyden yhtenä osatekijänä ja vahvistajana. Tavoitteena oli yksikössä asuvien ja päiväkeskuskävijöiden osallisuuden vahvistaminen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen. Toiminta- ja tutkimusmenetelminä olivat oppimiskahvilat, kysely, minä-tarinat ja SWOT-analyysi. Tutkimukselliseksi lähtökohdakseen Pellikka määritteli taistelevan tutkimuksen Studying up- eli ylöspäin tutkimisen periaatteen. Siinä tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään alusta asti yhdessä ja osallistumiseen perustuen, jolloin tuloksia ei tarvitse erikseen juurruttaa ja vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Prosessin tuloksena toiminnassa mukana olleiden tieto yhteisöllisyyden ja osallisuuden sisällöistä ja merkityksistä vahvistui ja monista kehitetyistä käytännöistä tuli osa toimintaympäristön arkea.

Pellikan opinnäytetyö sai palkintotuomaristolta kiitosta kattavasta aiheenvalinnan perustelusta ja käsitteiden määrittelystä, toiminnan kehittämismenetelmien monipuolisuudesta ja innovatiivisuudesta sekä pohdinnan kriittisyydestä. Tuomariston mukaan työ on menetelmillään toteuttanut tavoitettaan eli yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamista.

Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinto jaetaan joka kevät edellisen vuoden aikana hyväksytylle pro gradu -tutkielmalle ja amk-tutkinnon tai ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle. Työn teemaa ei ole rajattu, mutta sen tulee olla lähestymistavaltaan sosiaalipedagoginen, eli:

• työssä tarkastellaan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä
• se liittyy selkeästi sosiaalipedagogiseen keskusteluun
• se tuo esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja/tai käytäntöä kiinnostavalla ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla.

Ensi vuoden opinnäytepalkinto jaetaan keväällä 2018 Kemissä järjestettävillä Sosiaalipedagogiikan päivillä. Palkintoehdokkaiksi voi esittää vuoden 2017 aikana hyväksyttyjä opinnäytetöitä.

Lisätietoja

Elina Nivala
puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
elina(at)nivala.net
puh. 040 595 1169

Palkintotuomaristo 2017

Raija Väisänen
yliopistonlehtori (emerita), Itä-Suomen yliopisto

Tapio Salomäki
lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu