Opinnäytepalkinnon saajaksi voi ehdottaa amk-perustutkinnon ja ylemmän amk-tutkinnon opinnäytettä, joka on hyväksytty 1.1.2017–31.12.2017 Suomessa. Ehdotuksia voi tehdä 2.2.2018 klo 16 saakka. Katso lisätietoja.

Evästykseksi ja innoitukseksi: Opinnäytepalkinnon tuomareiden ajatuksia sosiaalipedagogiikan opinnäytetöistä ja niiden arviointiprosessista

Raija Väisänen ja Tapio Salomäki:

Toimimme sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon tuomareina vuosina 2016 ja 2017. Tehtävä oli molemmilla kerroilla sekä vaativa että antoisa. Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon yleiset arviointikriteerit ohjasivat, mihin arviointiprosessissa tulisi kiinnittää huomiota. Yleisenä periaatteena oli opinnäytetyön sosiaalipedagoginen lähestymistapa. Lisäksi opinnäytetöiden odotettiin tarkastelevan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä, liittyvän sosiaalipedagogiseen keskusteluun ja tuovan esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja käytäntöä kiinnostavalla, mutta myös uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla. Kaikissa vuonna 2017 sosiaalipedagogiikan palkinnon saajiksi ehdotetuissa opinnäytetöissä oli tunnistettavissa arviointikriteerien keskeisiä painopistealueita.

Sosiaalipedagoginen lähestymistapa voi saada monenlaisia tulkintoja ja se toi haasteita myös opinnäytetöiden arviointiprosessiin. Peruskäsitteiden eli sosiaalisen ja pedagogisen ilmeneminen eri muodoissaan tarjosi yhden lähtökohdan tarkastella opinnäytetöitä. Muita keskeisiä käsitteitä arvioitavissa opinnäytetöissä olivat esimerkiksi yhteisöllisyys, osallisuus, toimijuus, luovuus, vuorovaikutuksellisuus, dialogisuus ja kommunikatiivinen toiminta. Käsitteiden eteenpäin jäsentäminen ja sen myötä uuden teoreettisen tiedon muodostaminen on tieteellisen tutkimuksen yhtenä tehtävänä. Kiinnitimme arviointiprosessissa huomiota myös tähän tutkimukselliseen haasteeseen. Esimerkiksi aitoa dialogia ja kommunikatiivista toimintaa koskeva tutkimus vastasi osaltaan tähän haasteeseen. Tutkimusta sävytti vertaileva ote Buberin ja Habermasin ajatuksiin liittyen. Toki muutkin opinnäytetyöt tuottivat sosiaalipedagogiikan alaan liittyvää uutta tietoa. Keskeistä oli, mihin kontekstiin liittyen ja mistä näkökulmasta käsitteitä jäsennettiin ja millaisia kiinnittymispintoja käsitteiden ja käytännön välillä oli tunnistettavissa. Parhaiden opinnäytetöiden esiin nostaminen sosiaalipedagogiikan päivillä vahvistaa teorian ja käytännön vuoropuhelua.

Opinnäytetöiden arviointiprosessissa oli mielessä kysymys, mitkä ilmiöt ovat sosiaalipedagogisesti merkittäviä yhteiskunnassa, jossa tapahtuu koko ajan paljon. Kaikkien opinnäytetöiden aiheet osoittautuivat kuitenkin yhteiskunnallisesti hyvin ajankohtaisiksi. Useista aiheista oli käyty yleistä yhteiskunnallista keskustelua, johon oli liittynyt vahva eettinen lataus. Esimerkkeinä nuorten työllistymiseen, monikulttuuriseen työhön ja naisten päihdekuntoutukseen liittyvät aiheet. Esimerkiksi ihmisten kohtaamisen ja kunnioittamisen sekä yhteisöllisyyden merkitys tuli esiin opinnäytetyössä. Jäi tunne, että oli kuljettu opinnäytetyöprosessissa eettisesti kunnioittavalla tavalla ihmisen matkassa.

Teorian ja käytännön suhde on sosiaalipedagogiikassa keskeistä ja myös siihen kiinnitimme arvioinnissa huomiota. Tarkoitus hyödyntää tutkimusten tuloksia käytännön työn kehittämisessä tai jatkotutkimuksissa oli aiheiden ajankohtaisuuden lisäksi yhteistä arvioitaville opinnäytetöille. Ne tuottivat uutta käytäntöön sovellettavaa tietoa ja joissain töissä sosiaalipedagogista tietoa tarkasteltiin myös suhteessa uudenlaiseen toimintaympäristöön. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden välillä oli erona, että opinnäytetyöprosessit kiinnittyivät ammattikorkeakouluissa käytäntöön ja työelämän kehittämiseen selkeämmin kuin yliopistoissa. Teoreettisia lähtökohtia , ontologisia ongelmia ja metodologisia kysymyksiä käsiteltiin taas laajemmin ja syvemmin yliopistojen opinnäytetöissä.

Arvioitaville opinnäytetöillä oli yhteistä selkeä rakenne. Kiinnitimme arvioinnissa huomiota esimerkiksi opinnäytetyön loogiseen etenemiseen, aiheen lähtökohtiin ja tutkimuskysymyksiin, käsitteellisen viitekehyksen perusteluihin ja rajauksiin, menetelmien ja empiirisen toteutuksen kuvaukseen, tulosten monipuolisuuteen ja niiden hyödyntämiseen, teorian ja käytännön vuoropuheluun sekä arvioinnin ja pohdinnan kriittisyyteen. Kiinnostuksen kohteena oli myös, mitä opinnäytetyössä erityisesti tuodaan esiin ja miten hyvin asian ydin siinä kiteytyy.

Opinnäytetöiden arviointiprosessin aikana heräsi myös opinnäytetyön aiheen ja toteutuksen valintaan liittyviä kysymyksiä. Arviointimme kohteena olleista opinnäytetöistä välittyi kuva, että niiden tekijät olivat paneutuneet aiheisiin hyvin ja ne olivat tulleet heille opinnäytetöinä läheisiksi. Opinnäytetyöprosessit olivat myös johtaneet onnistuneeseen lopputulokseen. Jospa joukossa olisi myös niitä, jotka jatkavat itselleen läheiseen aiheeseen liittyvää tutkimusta edelleen.

Opinnäytetöiden ohjaajien merkitys unohtuu arviointiprosesseissa helposti. Ilman hyvää ja laadukasta ohjausta ei kuitenkaan syntyisi näin ansiokkaita opinnäytetöitä. Onnistuneet opinnäytetyöt myös paljastavat toimivia ohjaajan ja opiskelijan välisiä vuorovaikutussuhteita. On vaativaa olla kanssakulkija ohjausprosessissa. Ohjaajat ovat avainhenkilöitä myös tutkimuksiin liittyvien jatkosuunnitelmien pohdinnoissa.

Kysymys arvioinnin eettisyydestä oli läsnä opinnäytetöiden arviointiprosessin aikana. Arviointiin liittyy erilaisia vallan elementtejä ja subjektiivisiakin tulkintoja, vaikka niitä ei tunnistaisikaan. Opinnäytetöiden aiheet ovat tekijöilleen mutta myös ohjaajille läheisiä, joten merkitystä on sillä, miten kannustavaa tai kriittistä palautetta tuodaan arviointiprosessin päätyttyä esiin.

Suomen sosiaalipedagoginen seura jakoi toisen kerran sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon Sosiaalipedagogiikan päivillä Turussa perjantaina 22.4.2016. Palkinto myönnetään sosiaalipedagogiikkaa ansiokkaasti esiintuovalle ja kehittävälle pro gradu -tutkielmalle ja amk-tutkinnon opinnäytteelle. Seura jakaa palkinnon vuosittain.

Pro gradu -tutkielmien sarjassa sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon sai Anu Nordbäck Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan pääaineeseen tekemästään gradusta Ferdinand Tönniesin solidaarisuuden käsite sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta tarkasteltuna. Gradussaan hän pyrki lisäämään ymmärrystä Tönniesin solidaarisuuden käsitteestä sosiaalipedagogiikassa tutkimusmenetelmänään tulkitseva käsitetutkimus. Tutkimuksen tuloksena Nordbäck toteaa, että Gemeinschaft näyttää tarjoavan yksilöä kokonaisvaltaisesti sivistävän ja sosialisaatiota tukevan kasvuympäristön mutta estävän kriittisyyden ja emansipatoriset pyrkimykset, kun taas Gesellschaft näyttäytyy kasvuympäristönä, jossa sivistys jää yksipuolisen teoreettiseksi ja sosialisaatio vaillinaiseksi. Sosiaalipedagogiikan näkökulmasta Gemeinschaftissa korostuu tarve yksilön autonomian tukemiseen ja Gesellschafitssa tarve moraaliseen ja esteettiseen sivistymiseen. Tavoiteltavaksi osoittautuu yksilön tukeminen tunteiden ja järjen väliseen tasapainoon: ”Kun yksilön tahto perustuu tasapainoisesti tunteille ja järjelle, muotoutuu sosiaalista kokonaisuutta koossa pitävä solidaarisuus sekä ihmisen integraation että emansipaation mahdollistaviksi.”

Palkintotuomaristo kiitti Nordbäckin gradua ansiokkaasta Tönniesin solidaarisuuden käsitteen syventämisestä sosiaalipedagogiikan näkökulmasta.  Tuomariston mukaan tutkimus etenee loogisesti ja on sosiaalipedagogisen ajattelun ytimessä. Lisäksi tutkimuksen kohteena oleva solidaarisuuden käsite on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, sillä siihen on vedottu esimerkiksi turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa.

Amk-opinnäytetöiden sarjassa sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon saivat Mirva-Riikka Tervo ja Anne-Mari Vuojärvi Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaan tekemästään opinnäytetyöstä Innostavat tarinat. Kehitysvammaisten tarinapaja- ja e-kirjaprojekti.  Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kehitysvammaisille uudenlainen mahdollisuus kulttuurin luomiseen ja sitä kautta tukea heidän itsetuntoaan sekä osallisuuden kokemustaan. Työn teoreettisena viitekehyksenä oli sosiokulttuurinen innostaminen. Tervon ja Vuojärven järjestämissä tarinapajoissa kehitysvammaisten toimintakeskuksen asiakkailla oli mahdollisuus kertoa ja kuvittaa tarinoita sadutusmenetelmän periaatteiden mukaisesti. Tarinat koottiin e-kirjaksi, joka julkaistiin ja esiteltiin julkistamistilaisuudessa. ”Näemme tarinoiden julkaiseminen e-kirjana korostavan kehitysvammaisten osallisuutta kirjallisen kulttuurin luojina yksilö- sekä yhteisöllisellä tasolla ja siten lisäävän kulttuurista demokratiaa. – – Oman tarinan näkemisen e-kirjassa kerrottiin tuntuvan hyvältä.”

Tervon ja Vuojärven opinnäytetyö sai palkintotuomaristolta erityiskiitosta teorian ja käytännön tiiviistä linkittymisestä. Työssä sovelletaan sadutusta luovasti ja eettisesti kehitysvammaisten parissa. Tuomariston mukaan kyseessä on sosiaalipedagogisesti vahva puheenvuoro osallisuuden merkityksestä.

Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinto jaetaan joka kevät edellisen vuoden aikana hyväksytylle pro gradu -tutkielmalle ja amk-tutkinnon tai ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle. Työn teemaa ei ole rajattu, mutta sen tulee olla lähestymistavaltaan sosiaalipedagoginen, eli:

• työssä tarkastellaan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä
• se liittyy selkeästi sosiaalipedagogiseen keskusteluun
• se tuo esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja/tai käytäntöä kiinnostavalla ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla.

Ensi vuoden opinnäytepalkinto jaetaan keväällä 2017 Mikkelissä järjestettävillä Sosiaalipedagogiikan päivillä. Palkintoehdokkaiksi voi esittää vuoden 2016 aikana hyväksyttyjä opinnäytetöitä. Katso lisää.

Lisätietoja

Elina Nivala
puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
elina(at)nivala.net
puh. 040 595 1169

Palkintotuomaristo 2016

Raija Väisänen
yliopistonlehtori (emerita), Itä-Suomen yliopisto

Tapio Salomäki
lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Pro gradu -tutkielmien sarjassa sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon sai Riika Heikkinen Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan pääaineeseen tekemästään gradusta ”Tänään koitan tällaista sosiaalisuutta” Toimijuuden kuvauksia yksinäisten korkeakouluopiskelijoiden virtuaalisessa keskusteluryhmässä. Gradussaan hän tarkasteli, kuinka itsensä yksinäiseksi kokevat korkeakouluopiskelijat kuvaavat omaa toimijuuttaan virtuaalisessa keskusteluryhmässä ja millaisena heidän toimijuutensa viestien perusteella näyttäytyy. Tutkimuksen perusteella yksinäisyydellä on usein negatiivinen vaikutus ihmisen minäkäsitykseen ja tätä kautta aktiivisen toimijuuden toteutumiseen. Yksinäisten opiskelijoiden aktiivista toimijuutta rajoittivat erityisesti ujous, sisäiset ajatusmallit sekä negatiiviset kokemukset sosiaalisista tilanteista. Tutkimustulostensa valossa Heikkinen toteaa opiskelijoiden osallisuuden ja osallistumisen valmiuksien sekä erityisesti yhteisöllisyyden tukemisen olevan tärkeää opintojen alusta alkaen.

Heikkisen gradu sai palkintotuomaristolta erityiskiitosta puhuttelevuudestaan ja siitä, miten hän johtopäätöksissään nostaa opiskelu- ja opetusmenetelmät keskeiseksi ratkaisuksi käsittelemälleen inhimillisesti raskaalle ja yhteiskunnallisesti voimavaroja tuhlaavalle ongelmalle. Näin koko työ kasvaa sosiaalipedagogiseksi vetoomukseksi kehittää yliopisto-opintojen järjestämisen tapaa. Heikkinen myös keskustelee virtuaalisen yhteisöllisyyden mahdollisuuksista yksinäisyyden lievittämiseen ja tuo tähänkin kysymykseen sosiaalipedagogisen näkökulman.

Amk-opinnäytetöiden sarjassa sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon sai Saara Laatinen Centria-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaan tekemästään opinnäytetyöstä Sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Hänen opinnäytetyönsä oli toiminnallinen ja muodostui ponikerhotoiminnan ohjaamisesta 7–10-vuotiaille lapsille. Työn tarkoituksena oli tuoda raviurheilun nuorisotoiminnassa näkyville pedagogista toimintaa ja syrjäytymistä ennalta ehkäisevän työn piirteitä. Opinnäytetyö osoitti sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tukevan lasten osallisuutta, itsetunnon kehitystä ja toiminnallisuutta sekä tuovan lasten elämään yhteisöllisyyttä ja elämyksiä.

Laatisen opinäytetyötä palkintotuomaristo kiitti monipuolisesta ja kattavasta sosiaalipedagogisen ammatillisen orientaation piirteiden kuvaamisesta ja määrittelemisestä hevostoiminnassa. Laatinen käsittelee työssään sosiaalipedagogisen hevostoiminnan suhdetta muuhun hevostoimintaan, muun muassa ratsastusterapiaan sekä näiden erilaista asemaa palvelujärjestelmässä. Lisäksi hän tarkastelee onnistuneesti sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ulottuvuuksia ja vaikutuksia lasten itsetunnon ja identiteetin kehitysprosesseissa.

Molemmat palkitut työt ovat luettavissa täällä.

Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinto jaetaan jatkossa joka kevät edellisen vuoden aikana hyväksytylle pro gradu -tutkielmalle ja amk-tutkinnon tai ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle. Työn teemaa ei ole rajattu, mutta sen tulee olla lähestymistavaltaan sosiaalipedagoginen, eli:

• työssä tarkastellaan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä
• se liittyy selkeästi sosiaalipedagogiseen keskusteluun
• se tuo esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja/tai käytäntöä kiinnostavalla ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla.

Ensi vuoden opinnäytepalkinto jaetaan keväällä 2016 Turussa järjestettävillä Sosiaalipedagogiikan päivillä. Palkintoehdokkaiksi voi esittää vuoden 2015 aikana hyväksyttyjä opinnäytetöitä. Katso lisää.

Lisätietoja

Elina Nivala
puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
elina(at)nivala.net.

Palkintotuomaristo 2015

Kaarina Ranne KT, kunniapuheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry

Seppo Niemelä FT, tietokirjailija